Ajattelin laittaa pari kuvaa viime aikaisilta lenkeiltä, kun tuo lumi tekee maiseman niin kauniiksi. Tänään uskaltauduttiin ensimmäistä kertaa tälle vuodelle tuohon meren jäälle. Kyllähän siellä on ihmisiä kulkenut jo aiemmin mutta itse uskallan yleensä aina vasta kun jäljistä näkee että siellä on paljon porukkaa kulkenut.
  Meillähän tosiaan tuo meri alkaa tiemme päästä lähtevän lyhyen polunpätkän jälkeen. Jäällä on jotenkin niin mukava kulkea kun ei tarvi miettiä näkeekö ajoissa vastaantulijat tms. Voi kulkea ihan mihin suuntaan vaan, maisema on hieno ja koiralla tilaa juosta vaikka muitakin ihmisiä olisi liikkeellä. Käyhän se tosin joskus yksitoikkoiseksi kun usein tulee kuljettua "ilman päämäärää" kun jäällä ei ole oikein mitään mihin mennä, tai mikä lenkki käytä kiertämässä. Olenkin miettinyt, pitäisikö luopua ylpeydestä ja inhosta kansamme vanhaa ja arvostettua urheilumuotoa, hiihtoa kohtaan ja käydä joskus suksimassa vaikkapa jossain saaressa. Niitä kun löytyy tuosta rannan edustalta ihan hiihtomatkan päästä.

 Ainiin, otettiin tässä yksi päivä Kiiran kanssa "treenimäisintä" tokoilua pitkään aikaan. Paikaksi valikoitui luistelukentän parkkipaikka lenkin varrella. Hauskaa oli ja tuntuu ettei koira ole unohtanut mitään vaikkei olla kauheasti tokotettukaan aikoihin, eipä kiinnostanut Kiiraa p-paikan reunalla mäkeä kiljuen laskevat lapset eikä tauoton jääkiekon kolahtelu. Sukka jossa oli pallo meinasi revetä kun revittiin kilpaa :)

Mutta tässäpä niitä kuvia:

lumiaura Kiira :D

tästä tykkään :)

ja sitten vielä yksi kuva pelkästä maisemasta (ja ukosta joka kauempana pelasi GOLFFIA!!!? Tämän ukon ja meidän lisäksi näköpiirissä jäällä ei muita ollutkaan, paitsi yksi hullu mopoilija. Kaikkea ne keksii...)